Reinon tilsat

Ensimmäinen pohjavesialan työpaikkani oli silloisessa Oulun vesi- ja ympäristöpiirissä 1980-luvun lopulla. Tuon kesän aikana tehtävänäni oli kartoittaa Oulun seudun pohjavesialueita. Työhuoneessa vastapäätäni istui vanhempi herrasmies Reino Palviainen. Hänellä oli tapana poltaa piippua huoneessa. Siihen aikaan se oli normaali käytäntö työpaikoilla.

Reino oli rakennusmestari. Hieno mies. Hänellä oli tapana pohdiskella pohjaveteen liittyviä kysymyksiä. Hän pyysi minua usein kommentoimaan laatimiaan vesilausuntoja. Niin teinkin ja esitin teksteihin ehdotuksia korjauksiksi. Tästä Reino piti.

Kesän loputtua oli aika hyvästellä. Yllätyin kovasti, kun Reino halusi ehdottomasti antaa minulle käsin laatimansa ”tilsat” - pohdintoja asioiden laidasta. Olin tästä hyvin otettu.

Myöhemmin kuulin, että Reino oli kuollut melko pian eläkkeelle jäätyään. Jäin kaipaamaan hänen viisasta olemustaan. Olen säilyttänyt Reinon tilsat kaikki nämä vuosikymmenet. Ajattelin julkaista ne tässä blogissa.

Tilsa tarkoittaa hevosen kavioon kertyvää lumikokkaretta, joka saattaa joskus singota kovassa ravissa myös ajajan kasvoille. Saamani tilsat ovat siis Reinon heittämiä viisauden pläjäyksiä. Ne ansaitsevat tulla julkaistuksi.

Lähdössä rekiajelulle ystäväni kanssa joskus 1970-luvun lopulla. Reen edessä ori Jonnuri (isä Jonne, emä Virma, emänisä Eri-Panu). Juuri tällaisella kelillä kovassa ravissa oli vaarana saada tilsat päin näköä.