maanantai 17. helmikuuta 2014

Pohjavedestä perusvedeksi

Suomessa puhutaan pohjavedestä, kun puhutaan maanalaisista vesivaroista. Pohjavesi määritellään vedeksi, joka täyttää maaperän huokosia ja kallioperän rakosia. Mielestäni termi on hieman hankala ja harhaan johtava. Miksi?

Englannin kielessä käytetään “ground water” tai “groundwater” -termiä. Briteissä erikseen ja jenkeissä yhteen kirjoitettuna. Vapaasti suomennettuna siis “maa vesi” tai “maavesi”. Saksasssa “grundwasser” ja ruotsissa “grundvatten”. “Grund” tarkoittaa jotain perustavaa laatua olevaa tai maata. Suomeen termi on muotoutunut “pohja”-sanaksi. “Perus” tai “maa” -sana olisi mielestäni ollut parempi.

Välillä puhutaan vesistöjen “pohjavedestä” tarkoittaen vesistön alaosassa, pohjalla olevaa vettä. Se toki on tiettynä ajankohtana “samaa” vettä kuin mitä pohjavedellä tarkoitetaan. Pohjavesihän purkautuu vesistöihin niiden pohjan kautta.

Mielestäni “pohjavesi” -termiä parempi olisi vaikka “perusvesi” tai “maavesi”. Valitettavasti suomen kielessä termi “maavesi” on varattu sille vedelle, joka on maakerroksissa suotautumassa kohti pohjavettä.

Miksi kaikki tämä ehkä saivarteluksikin miellettävä termien vääntely? Siksi, että sanoilla on väliä. Ne viittaavat johonkin olemassa olevaan. Olisi hyvä, että väärinkäsitykset jäisivät mahdollisimman pieneksi.

Entä jos pohjavesi olisikin perusvettä? Suomessa pohjaveden määrä tiettynä ajanhetkenä verrattuna vesistöissä olevaan veteen on kolminkertainen. Veden kiertokulku yksinkertaistuna siis: meristä sadeveden kautta perusvedeksi ja sieltä vesistöihin pintavedeksi, kunnes vesi palaa takaisin mereen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti