Mitä pohjavesialueet oikein ovat?

Pohjavettä muodostuu, kun sadevesi tai lumen sulamisvesi imeytyy maahan. Vesi valuu pikku hiljaa painovoiman vaikutuksesta alaspäin. Vesi täyttää kaikki maarakeiden väliset tyhjät tilat ja kallioperän raot. Muodostaessaan yhtenäisen vesimassan tiivistä pohjaa vasten vesi alkaa maan alla valua maarakeiden väleissä kohti maastollisesti alimpia kohtia. Pohjavettä on maaperässä kaikkialla.

Mitä ne pohjavesialueet sitten ovat? Miksi puhutaan pohjavesialueista, jos kaikki maat sisältävät pohjavettä?

Suomen maankamara on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Meillä on ikivanha kallioperä, jota verhoaa suhteellisen nuori maaperä. Kallioperä on meillä tiivistä. Se ei yleensä sisällä huokosia, joihin vesi voisi imeytyä. Kallioperässä vesi kerääntyy ja liikkuu pääasiassa vain siihen syntyneissä rakosissa.

Kallioperän päällä on irtonaisten maalajien muodostama kerros. Se on muinaisten jäätiköiden muodostama. Jäätiköt ovat rouhineet kallioperää ja kerrostaneet kallioperästä irronneet maalajit erilaisiksi muodostumiksi.

Tämä on se pohja, johon satava vesi imeytyy. Vettä imeytyy eri maalajeihin erilaisilla nopeuksilla. Karkearakeisiin maalajeihin (kuten hiekka ja sora) vettä imeytyy helpoiten ja nopeiten. Sen sijaan siltti- ja savimaalajeihin imeytyminen on hidasta. Moreeniin vesi imeytyy vaihtelevammin.

Sora- ja hiekka-alueilla lähes kaikki satava vesi ja sulava lumi imeytyy maaperään. Kasalankangas, Lestijärvi (APR)

Suomen yleisin maalaji on moreeni. Moreeni on jäätikön pohjalla muodostunutta hyvin monia raekokoja sisältävää yleensä tiivistä maalajia. Sen tunnistaa yleensä harmaasta väristä ja siitä, että siinä olevat kivet eivät ole puhtaita, vaan niiden pinnalla on hienoainesta.

Palataanpa niihin pohjavesialueisiin. Pohjavesialueina parhaita ovat sellaiset alueet, joille sadevesi hyvin imeytyy. Eli maajajeiltaan hiekkaa ja soraa. Missä päin Suomea sellaisia on?

Soraa ja hiekkaa on kerrostunut jääkauden aikana ja jääkauden loppuvaiheessa, kun jäätikön sulamisvesiuomat kerääntyivät jään alla uomiksi. Niiden sijainti näkyy nykyisin harjuina. Uoman pohjalle virtaava vesi kerrosti pyöristyneitä kiviä, soraa ja hiekkaa. Harjut ovat siis entisten jokien pohjia.

Yllä oleva kartta on ote Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemasta maaperäkartasta (http://weppi.gtk.fi/data/erikois/Quaternary.jpg). Vihreällä värillä on merkitty harjut ja soraa ja hiekkaa sisältävät muodostumat. Moreeni on merkitty vaalean ja tumman ruskealla. Kalliomaat näkyvät punaisina. Sinisellä värillä kuvataan hienorakeisia maalajeja (kuten savi ja siltti).

Pohjavesialueita ovat siis sellaiset alueet, joista on saatavissa pohjavettä isomman ihmisjoukon tarpeisiin. Harjut ja muut karkearakeisia maalajeja sisältävät muodostumat ovat parhaita pohjavesialueita. Niitä on Suomen pinta-alasta kuitenkin vain noin 4 %.

Kartta Suomen pohjavesialueista