maanantai 6. lokakuuta 2014

Mikkelin hyvä vesi vetovoimatekijäksi kaupungin kehittämiseen – vai toistaako historia itseään?

Mikkeli on Etelä-Savon ainoa kaupunki, jonka keskusta sijaitsee juomavesilähteensä päällä. Kaupunki on rakentunut merkittävälle pohjois-eteläsuuntaiselle pohjavesimuodostumalle, mannerjäätikön sulamisvesien kerrostamalle hiekka- ja soraharjulle. Harju ulottuu etelästä Porrassalmelta Pursialaan ja Kaihunharjulle jatkuen keskustan läpi Kalevankankaalle.

Mikkelin Vesilaitos pumppaa vesiraaka-aineen maan alta, taidokkaasti jatkojalostaa sen ja toimittaa lopputuotteen asukkaiden ja yritystoiminnan hanoihin perushyödykkeeksi.

Kuva 1. Portti Hanhikankaan vedenottamolle.

Kaupunki on kaavoittamassa entisen Kalevankankaan koulun aluetta asuinkäyttöön (kuva 2). Päättäjien on syytä ottaa huomioon, että suunnittelualue sijaitsee Hanhikankaan tärkeällä pohjavesialueella, hyvin lähellä jo 1900-luvun alussa käyttöön otettua Hanhikankaan vedenottamoa. Pohjaveden virtaussuunta on suunnittelualueelta kohti vedenottamoa. Vedenottoa Hanhikankaan laitokselta ollaan lisäämässä. Siihen on investoitu miljoonia euroja. Tällä hetkeltä sieltä otetaan 30 % Mikkelin vedestä, mutta sen merkitys tulee kasvamaan laajennusvaiheen jälkeen.

Kuva 2. Kalevankankaan vanhan koulun alue. Koulurakennus on purettu.

Erilaiset maankäyttömuodot ovat saartaneet Hanhikankaan vedenottamon viimeisen sadan vuoden aikana siten, että jo lähes 40 % pohjavesialueen pinta-alasta on rakennettua ja asutus kolkuttelee jo nyt vedenottamon porttia.

Hanhikankaan pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2010. Siinä todetaan, että uusia riskejä ei tule pohjavesialueelle sallia. Viemärivuodot, vuodot energiahuoltojärjestelmissä sekä likaantuneet hulevedet ovat esimerkkejä nykyisen ja laajentuvan asutuksen pohjavedelle aiheuttamista riskeistä. Lisäksi pohjavesialueen päälle rakentaminen väistämättä vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Vedenoton edellytyksenä on riittävän suuri rakentamattoman maanpinnan osuus, jotta sadannasta pääsee imeytymään puhdasta sadevettä pohjavedeksi (kuvat 3 ja 4). Tällöin Hanhilammesta tapahtuva huonolaatuisemman pintaveden rantaimeytyminen harjuun ei liiallisessa määrin kasva.

Suojelusuunnitelman tavoitteena on pohjaveden hyvän tilan säilyttäminen. Suunnitelmaan on koottu yhteen pohjavesialuetta koskeva tieto, kartoitettu pohjavettä uhkaavat toiminnot sekä esitetty toimenpiteet niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suojelusuunnitelman tulisi ohjata kaikkea pohjavesialueella tapahtuvaa toimintaa. Maankäytön suunnittelun ensisijaisen tärkeä rooli tässä yhteydessä on ehkäistä ongelmia ennakolta tavoitetta tukevalla kaavoittamisella.

Kuva 3. Metsää vedenottamon ja koulualueen välissä.
Kaikki satava vesi imeytyy pohjavedeksi (mikä ei haihdu tai mitä kasvit eivät käytä).

Kuva 4. Asuinaluetta koulun tontin eteläpuolella. Sadevedestä imeytyy pohjavedeksi huomattavasti pienempi osuus (kattovedet ja katuvedet ohjataan sadevesiviemärien kautta pois pohjavesialueelta).

Kaupungin kehittämisessä tulee entistä painokkaammin huomioida juomavetenä elintärkeän pohjaveden säilyminen puhtaana. Meillä ei ole varaa tärvellä tätä korvaamatonta luonnonvaraa. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hyvin vaikeaa, valitettavan usein jopa mahdotonta. Ottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa enää mitään uutta pohjavettä vaarantavaa toimintaa ja jo olemassa olevia riskejä tulee määrätietoisesti poistaa tai vähentää.

On tärkeää oivaltaa, että pohjavesiympäristön hyvä hoito ei ole kaupungin kehitystä rajoittava tekijä. Sen sijaan se tulisi nähdä Mikkelin erityislaatuisena arvona ja vahvuutena. Tätä seikkaa voitaisiin hyödyntää monipuolisesti kaupungin kehittämistyössä ja pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa. Vain mielikuvitus asettaa rajat sille, millainen vetovoimatekijä tämä voisi Mikkelille olla!

Mikkelin seudun vesihuollon yleissuunnitelmassa todetaan, että jos Pursialan päävedenottamo jouduttaisiin sulkemaan, pitäisi Mikkelissä säännöstellä vettä. Vain enintään 40 % tarvittavasta vedestä pystyttäisiin poikkeustilanteessa toimittamaan. Tämä tarkoittaa, että verkoston alueella vettä riittäisi vain noin 80 litraa asukasta kohden päivässä. Mainittakoon, että suomalainen käyttää vettä keskimäärin 150 litraa päivässä. Mikkelin seudulla on käynnissä mittava pohjavesitutkimushanke vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi. Korvaavaa vettä joudutaan etsimään paljon nykyistä kauempaa. Hankkeesta huolimatta Hanhikankaan ja Pursialan laitosten asema vedentuotannossa säilyy hyvin merkittävänä myös tulevaisuudessa.

Mikkelin hyvä vesi on ollut käsite. Onko se sitä jatkossakin – tätä kannattaa päättäjien vakavasti pohtia. Maankäytön ratkaisut ovat arvovalintoja. Toimintoja voidaan sijoittaa eri paikkoihin, mutta harjuja ja vedenottopaikkoja ei ole missä tahansa. Vaarana on, että historia toistaa itseään; 100 vuotta sitten Mikkelissä oltiin tilanteessa, jossa kaupunkilaistet olivat pilanneet juomavesikaivonsa omilla jätevesillään ja korvaavaa vettä etsittiin, ja löydettiin kauempaa tuolloin asumattomalta alueelta - Petroffin kankaalta (nyk. Kalevankangas, Hanhikangas). 

Ratkaisu ei voi olla se, että vettä haetaan aina vain kauempaa. Se ei ole myöskään reilua: "Olemme pilanneet lähipohjavetemme, joten tulemme teidän alueeltanne hakemaan korvaavaa vettä. Älkää te nyt pilatko meidän vettämme".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti