maanantai 27. lokakuuta 2014

Aarre kurkistaa lähteen silmästä

Miksi joissa virtaa kuivina aikoina vettä, vaikka sateita ei olisi ollut viikkoihin? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tuhansien järvien maassa vettä on enemmän maan alla piilossa kuin järvissä ja joissa yhteensä? Uskomatonta! Voiko se olla totta?

Pohjavesi on katseilta kätkössä maan uumenissa, joten sen olemassa olo ja merkitys usein unohdetaan. Pohjavettä on Suomessa kolme kertaa enemmän kuin pintavesiä! Maailmanlaajuisesti katsottuna pohjaveden merkitys vain korostuu.

Michael E. 'Aquadoc' Campana

Makeaa vettä on vain 3 % kaikesta vedestä. Siitä suurin osa eli 69 % on jäässä (jäätiköt jne.). Järvissä ja joissa on vain noin 0,3 % kun taas pohjavettä on 30 % makeasta vedestä.

Jokiin purkautuva pohjavesi muodostaa niiden perusvirtaaman, siksi joet ja purot eivät kuivu, vaikka sateita ei saataisi pitkään aikaan. Myös vesistöjen hyvinvointi on pitkälti riippuvainen hyvälaatuisesta pohjavedestä. Esimerkiksi lohikalojen kudun onnistuminen joissa ja puroissa vaatii happipitoisen pohjaveden purkautumista pohjasoraikon kautta uomaan.

Lähteet ovat kurkistusikkunoita pohjavesien salattuun maailmaan. Lähteessä pohjavesi pulppuaa maan pinnalle. Sitä purkautuu suoraan vesistöihin ja soille kuitenkin paljon enemmän kuin lähteisiin. Sellaisia kohtia ei vain helposti näe paljaalla silmällä!

Maastokartoille merkittyjä lähteitä on Suomessa pitkälti yli 30 000. Suuri osa lähdeparoista on kokenut kovia. Märkiä paikkoja on ojitettu sumeilematta ja kuivatettu kokonaan, jolloin pohjaveden pinta on laskenut maan pinnan alapuolelle. Lähteitä on kautta aikojen käytetty vedenottopaikkoina. Vielä nykyäänkin juomavettä noudetaan lähteistä. Lähteisiin ja niiden läheisyyteen on rakennettu kaivoja ja vedenottamoita. Lähteiden vettä soisi enemmänkin nautittavan, näin ne säilyisivät paremmin arvokkaina, varjeltavina paikkoina.

Kävinpä retkeilemässä Pieksämäellä Niinimäen lähteellä. Tänä sumuisena lokakuun päivänä syksyn värikkäät lehdet vielä hehkuivat ja aurinkokin pilkisti pilvien lomasta. Tarkoituksena oli käydä katsomassa, kuinka paljon vettä tästä moreenialueen reunassa olevasta lähteestä virtaa kuivan kesän jälkeen.

Valitsin Niinimäen lähteen retkeni kohteeksi, koska halusin tällä kertaa nähdä Suomen yleisimmän lähdetyypin. Moreeni on maamme maalajeista vallitsevin, joten moreenialueiden lähteitä on eniten. Ne eivät ole ehkä näyttävimpiä tai suurimpia lähteistämme, mutta tosiaan yleisimpiä. Moreenissa on usein tiiviitä välikerroksia, jotka ovat edesauttaneet lähteiden muodostumista. Moreenimaiden lähteen virtaama on yleensä melko pieni, mutta se riittäisi kuitenkin useiden perheiden vedentarpeeseen.

Lyhyt polku johtaa lähteelle Mataramäentieltä. Puiden oksilla törröttävät juomapullot kertovat polun alkupään sijainnin. Pieni lähteen silmä siintelee varjoisassa kuusikossa. Joku on tuonut sinisen muovikauhan kepin nokkaan, jos oma kuksa tai ammennusväline on unohtunut. Ennen käytettiin tuohilippiä.

Lähteen ”silmä”, josta puro alkaa.

Niinimäen lähde ei ole enää täysin luonnontilainen. Siitä on aikanaan vetäisty oja suolle ja alapuolinen suo on ojitettu. Onneksi ojat ovat kasvaneet pääosin umpeen. Tällaisia kohteita ei ole mitään järkeä ojittaa. Pohjaveden purkautuminen lähteestä ja tihkuminen suoraan suon alle kuuluu asiaan. Räme kasvaa puuta minkä kasvaa. Ojittamalla vain pilataan lähde ja sen luontainen lähdekasvillisuus kärsii.

Maistoin vettä kuksasta ja täytin juomapullot. Aah, miten raikasta ja pehmeää vesi olikaan! Ei mitään sivumakua. Niinimäen lähteen pohjaveden muodostumisalueella ei ole mitään sellaisia riskitekijöitä, jonka vuoksi vettä ei uskaltaisi juoda.

Kannattaa aina tarkastaa kartasta, mitä maankäyttömuotoja lähteen lähistössä on. Onko peltoja, asuintaloja, jätevesien imeyttämistä, lietelannan levitystä? Eläinten jätöksiä ei myöskään saisi näkyä lähteen ympärillä.

Maaperä puhdistaa tehokkaasti pohjavettä, kunhan virtausmatka maan uumenissa on tarpeeksi pitkä. Nyrkkisääntönä voisi pitää puolta kilometriä. Vesi kannattaa ottaa mahdollisimman läheltä kohtaa, josta vesi pulppuaa.

Vesi kuksasta juotavissa.

Niinimäen lähteen purkautumiskohdassa on pieni allas, josta lähdepuro alkaa. Lähdepuro vaihettuu suoraksi aikanaan kaivetuksi ojaksi suolle päin laskeutuessaan. Arvioin virtaaman silmämääräisesti muutamaksi kymmeneksi litraksi minuutissa. Ihan kelpo virtaama näin kuivan kesän jälkeen.

Niinimäen lähteen sijainti kansalaisen karttapaikalla.

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira - ”lähdekoira” Jertta tarkastaa Niinimäen lähteen.

Etsi lähde, kun haluat retkelläsi juomavettä! Arvioi juomakelpoisuus. Maastokarttaan lähde on merkitty kupin kuvalla. Kaikkia lähteitä ei ole merkitty maastokartoille.

Lähde on merkitty tällaisella symbolilla maastokartoille.

Netistä löytyy myös Jaakko Halmetojan laatima Löydä lähde -sivusto, josta voi etsiä lähteitä läheltäsi. Sieltä Pieksämäen Niinimäen lähde löytyy nimellä Mataramäen lähde.

Antti Stöckell on retkeillyt lähteillä Rovaniemen ympäristössä. Hänen lähderetkiään voi seurata blogissa.

Tämä lähdekirjoitus on julkaistu aikaisemmin lyhennettynä Retkipaikka.fi sivuilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti