Suomi on maailman ojitetuin maa. Soista yli puolet on ojitettu. Metsäojia on kaivettu 1,5 miljoonaa kilometriä. Pohjaveden pinta laskee ojituksen seurauksena. Puroja on ruopattu ja oikaistu. Jokien luonnollinen mutkittelu ja kiintoaineskuorman siirtyminen maalle tulvissa on monin paikoin estetty. Uomista on tehty vettä nopeasti alajuoksulle johtavia rännejä. Paikoin niistä on tehty kiintoaineksen laskeutumisaltaita.
Kaupungistumisen myötä yhä suurempi osa maan pinnasta on peitetty täysin tai melkein vettä läpäisemättömäksi (asfaltti, betoni, rakennukset). Pinnoitetuilta alueilta ja rakennusten katoilta hulevedet johdetaan sadevesiviemärien kautta em. rännimäisiin ojiin. Se, mitä on tehty on merkittävästi nopeuttanut satavan veden ja sulavan lumen matkaa maalta vesistöihin.
Maaperän kyky pidättää vettä itsessään ei voi rakennetuilla eikä ojitetuilla alueilla enää entisessä määrin toteutua.
Ilmasto on kiistattomasti muuttumassa. Sateita saadaan vetenä talvikuukausinakin ja monet lumet sulavat saman tien. Rankkasateet ovat yleistyneet. Maan routaantuminen ei ole kuitenkaan loppunut. Routaantunut maa ei ime vettä, jolloin se ei voi suotautua pohjavedeksi.
Nämä tekijät yhdessä ja erikseen ovat saaneet aikaan sen, että tulvia esiintyy muulloinkin kuin keväällä. En väitä, etteikö tulvia olisi esiintynyt muinoinkin, mutta nämä tekijät eivät tulvia ainakaan vähennä, päinvastoin.
Mitä pitäisi tehdä? Ilmaston muuttumisen ehkäisemiseen en tässä nyt puutu, mutta seuraavilla asioilla voidaan vaikuttaa tulvien esiintymistiheyteen ja voimakkuuteen:
- luovutaan ojittamisen vimmasta
- vähennetään uomien rännimäisyyttä
- annetaan soiden olla soita, lisätään kosteikkoja
- suunnitellaan huokoisempia kaupunkeja
Aiemmin blogissa julkaistu kirjoitus ojituksesta täällä.
Alla olevassa videossa näkyy, miten vastikään rakennetulta uudelta asuntoalueelta purkautuu pohjavettä sadevesiviemärin kautta ojaan. Alueella kasvoi aikaisemmin metsä. Se on nyt hakattu ja alueelle on rakennettu kadut ja muu infrastruktuuri. Alueen maaperä on hienoainesmoreenia, jossa pohjaveden pinnan alentuminen voi kestää useita vuosia. Voit miettiä, miten alueen hydrologia on muuttunut. Miten esimerkiksi rankkasateissa tuleva vesi käyttäytyy ja vaikuttaa alueelta tulevaan vesimäärään jatkossa verrattuna aikaisempaan tilanteeseen?
Video on kuvattu syyskuussa 2014 Mikkelin Tuskussa Vuolingonkadun ja Nikarantien risteyksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti