Mitä imeytyy vai imeytyykö mitään?

Pohjavettä syntyy sateesta. Sateen lisäksi pohjaveteen voi päästä sellaistakin, mitä ei toivota. Torjunta-aineita käytetään tai on aikaisemmin käytetty teiden ja rautateiden varsilla, viljelyksillä, kaupunkialueilla ja pihoilla. Huoltoasemilta, pesuloista, öljysäiliöistä ja teollisuuslaitoksista saattaa päästä haitallisia aineita maaperään ja sitä kautta pohjaveteen.

Hylätty polttonesteen jakelupiste pohjavesialueella.

Kaupungeissa, jotka sijaitsevat pohjavesialueilla, näistä vaaroista aletaan olla jo tietoisia. Ratkaisuna esitetään monesti vesien ohjaamista pohjavesialueen ulkopuolelle ja muita teknisiä ratkaisuja. Tässä piilee kuitenkin toinen vaara. Vettä pitää imeytyä maahan, muuten uutta pohjavettä ei synny; pohjavesialue ei ole enää pohjavesialue, jos vettä ei imeydy!

Mikkelin tori. Mikkelin keskusta sijaitsee pohjavesialueella. Asfaltointi ja betonilla päällystäminen estää veden imeytymisen maahan. Toriparkin rakentamisen jälkeen sadevesien imeytyminen maaperään on vähentynyt ja toisaalta kaupunkitulvat ovat vaarana erityisesti rankkasateiden aikana.

Haastan pohjavesialueilla sijaitsevat Suomen kaupungit huomioimaan suunnittelussa ja rakentamisessa pohjavedet nykyistä paremmin. Ainakin seuraavat kaupungit lepäävät merkittävien pohjavesimuodostumien päällä:

      Hanko
      Heinola
      Hollola
      Hyvinkää
      Kitee
      Kouvola
      Lahti
      Mikkeli
      Riihimäki
      Harjavalta
      Iisalmi
      Imatra
      Järvenpää

Mitä pitäisi tehdä? Tässä ehdotus:

• laaditaan pohjavesialueelle pohjaveden virtausmalli suunnittelun lähtökohdaksi
• jätetään keskeisimmät pohjaveden muodostumisalueet mahdollisimman luonnontilaisiksi, esimerkiksi virkistysalueiksi
• johdetaan hulevedet siten, että puhtaat vedet pystytään imeyttämään maahan
• tunnistetaan ja hallitaan riskikohteet eikä lisätä niitä
• nostetaan puhdas pohjavesi imagovaltiksi!

Mikä kaupunki ottaa haasteen vastaan ensimmäisenä?