Tehdään Aarre näkyväksi!

Suomessa käytettävästä talousvedestä yli puolet on pohjavettä. Alueet, joilta pohjavettä saamme ovat kuitenkin riittämättömästi tutkittuja. Niiden seuranta on jäänyt lapsipuolen asemaan verrattuna järvien ja jokien seurantaan. Emme tiedä pohjavesialueistamme riittävästi niiden kunnolliseksi suojelemiseksi. Moni toiminta uhkaa niitä tämän tietämättömyyden vuoksi. Asialla on kiire. Liity nyt maailmanlaajuiseen kampanjaan: tehdään pohjavetemme näkyväksi!

Tulvat ja pohjaveden muodostumattomuus

Ovatko tulvat yleistyneet? Mistä tulviminen johtuu? Tunnistan kolme merkittävää vaikuttajaa. Kaksi niistä liittyy suoraan pohjaveteen tai pikemminkin sen muodostumisen vähentymiseen.

Suomi on maailman ojitetuin maa. Soista yli puolet on ojitettu. Metsäojia on kaivettu 1,5 miljoonaa kilometriä. Pohjaveden pinta laskee ojituksen seurauksena. Puroja on ruopattu ja oikaistu. Jokien luonnollinen mutkittelu ja kiintoaineskuorman siirtyminen maalle tulvissa on monin paikoin estetty. Uomista on tehty vettä nopeasti alajuoksulle johtavia rännejä. Paikoin niistä on tehty kiintoaineksen laskeutumisaltaita.

Moreenikannaksen läpi kaivettu metsäoja kuivattaa yläpuolisen kosteikon

Kaupungistumisen myötä yhä suurempi osa maan pinnasta on peitetty täysin tai melkein vettä läpäisemättömäksi (asfaltti, betoni, rakennukset). Pinnoitetuilta alueilta ja rakennusten katoilta hulevedet johdetaan sadevesiviemärien kautta em. rännimäisiin ojiin. Se, mitä on tehty on merkittävästi nopeuttanut satavan veden ja sulavan lumen matkaa maalta vesistöihin.

Maaperän kyky pidättää vettä itsessään ei voi rakennetuilla eikä ojitetuilla alueilla enää entisessä määrin toteutua.

Ilmasto on kiistattomasti muuttumassa. Sateita saadaan vetenä talvikuukausinakin ja monet lumet sulavat saman tien. Rankkasateet ovat yleistyneet. Maan routaantuminen ei ole kuitenkaan loppunut. Routaantunut maa ei ime vettä, jolloin se ei voi suotautua pohjavedeksi.

Nämä tekijät yhdessä ja erikseen ovat saaneet aikaan sen, että tulvia esiintyy muulloinkin kuin keväällä. En väitä, etteikö tulvia olisi esiintynyt muinoinkin, mutta nämä tekijät eivät tulvia ainakaan vähennä, päinvastoin.

Mitä pitäisi tehdä? Ilmaston muuttumisen ehkäisemiseen en tässä nyt puutu, mutta seuraavilla asioilla voidaan vaikuttaa tulvien esiintymistiheyteen ja voimakkuuteen:

- luovutaan ojittamisen vimmasta
- vähennetään uomien rännimäisyyttä
- annetaan soiden olla soita, lisätään kosteikkoja
- suunnitellaan huokoisempia kaupunkeja

Aiemmin blogissa julkaistu kirjoitus ojituksesta täällä.

Alla olevassa videossa näkyy, miten vastikään rakennetulta uudelta asuntoalueelta purkautuu pohjavettä sadevesiviemärin kautta ojaan. Alueella kasvoi aikaisemmin metsä. Se on nyt hakattu ja alueelle on rakennettu kadut ja muu infrastruktuuri. Alueen maaperä on hienoainesmoreenia, jossa pohjaveden pinnan alentuminen voi kestää useita vuosia. Voit miettiä, miten alueen hydrologia on muuttunut. Miten esimerkiksi rankkasateissa tuleva vesi käyttäytyy ja vaikuttaa alueelta tulevaan vesimäärään jatkossa verrattuna aikaisempaan tilanteeseen?

Video on kuvattu syyskuussa 2014 Mikkelin Tuskussa Vuolingonkadun ja Nikarantien risteyksessä.